Eli eilen oli päivä jota minun poikaystävä oli pitkään odottanut, hän pääsi tyttären luo ja kotimaahan jossa hän saa olla tyttären kanssa pitkän viikonlopun. Mutta sama päivä on ollut se päivä jota minä en ole odottanut ollenkaan. Mitä lähemmäs eilistä päivää tultiin niin sitä enemmän minua alkoi itkettää. Hän on poissa 4 yötä ja viisi päivää. Minä olen sellainen että jos menen illalla nukkumaan ennen häntä niin usein menee niin että pyörin sängyssä kunnes hän tulee nukkumaan. Joskus minä saan unta jos olen todella väsynyt. Eli siis tiesin että minun yö unet jää vähäiseksi kun hän on poissa. Viime yö oli ensimmäinen yö yksin, eli yö 1/4. Minä nukahdin ihan hyvin, olin todella väsynyt, heräsin vessaan noin 00.40, sen jälkeen katsoin kelloa kerran tunnissa ja oli vaan yhtä pyörimistä. Onneksi tänään on töissä lyhyt päivä. Suunnitelma tälle päivälle on selvitä työpäivästä, mennä kauppaan ja sitten kotiin hetkeksi nukkumaan. En halua mennä nukkumaan perjantai illalla joskus 20 tai 21. Haluan edes olla hereillä siihen 22 asti jos saisi nukkua lauantai aamulla edes vähän pitempään. Jos huomenna herää aikasin niin jää päivä niin pitkäksi.

On niin ikävä, haluan että hän vaan tulee kotiin takaisin. En voi hänelle kertoa huonosta olosta, haluan että hän nauttii viikonlopusta. Noh kunhan minä saisin nukkua niin olisi kaikki parempi. Huonosti nukuttuna niin kaikki on aina paskempi. Mietin aamulla että mun on pakko ostaa Melatoniinia, on ollut niin monta huonosti nukuttua yötä nyt että mun on viikonloppuna pakko saada nukkua mutten tulen kohta hulluksi. En jaksa. 3 yötä vielä niin saan taas rakkaani takaisin viereeni, en jaksa odottaa. Haluan hänet kotiin nyt, heti!

d0e1810e8ee2a50b442ad35c43073c09--missin